Vaimoni vinkkasi hauskan blogin, joka kantaa nimeä Pernon viimeinen opettaja.

Loistava oivallus ja veto koulun viimeiseltä opelta. Taitaa tapaus olla aika harvinainen, ellei jopa uniikki Suomessa. Blogi joka tapauksessa on kiva ja helppo tapa kirjata muistoja ja “tappaa aikaa” hiljaisessa koulussa. Plussaa vielä kun sopivan lyhyttä ja ytimekästä kerrontaa.